tag:blogger.com,1999:blog-65703656890949419902024-03-12T19:25:46.802-07:00liisa kanadalassa- eli empiirinen ihmiskoe pakkomielteiden väkevästä voimastaliisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.comBlogger47125tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-13888595229650133352013-02-07T19:51:00.000-08:002013-02-07T19:51:31.181-08:00messutkäytiin sitten kaliforniassa kääntymässä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-epoO2dCYjdk/URRt2TjOUrI/AAAAAAAAAzE/Bd1MI326RBg/s1600/20130131_144903.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://2.bp.blogspot.com/-epoO2dCYjdk/URRt2TjOUrI/AAAAAAAAAzE/Bd1MI326RBg/s400/20130131_144903.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
long beachissa oli männäviikonloppuna TNNA-järjestön myyntimessut, ja koska kuluvan vuoden teema on näköjään ollut "annetaan liisalle hirveesti kaikkee kivaa, kun sillä oli niin pitkään niin kurjaa", niin pomo pyhimys otti minut ja ginnyn sinne mukaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-DF5z3kKMpbM/URRrLbeEzsI/AAAAAAAAAyQ/8lYjlX_S5WQ/s1600/IMG_4918.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-DF5z3kKMpbM/URRrLbeEzsI/AAAAAAAAAyQ/8lYjlX_S5WQ/s400/IMG_4918.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
virallisesti toimenkuva oli koota ja purkaa ständi, hankkia asiakkaita, ottaa tilauksia ja yleisesti ottaen jakaa käsinvärjättyjen lankojen ilosanomaa eteenpäin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-eAhKymRXm-E/URRrbdrUXhI/AAAAAAAAAyY/KM7PdTi0qhA/s1600/IMG_4913.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://1.bp.blogspot.com/-eAhKymRXm-E/URRrbdrUXhI/AAAAAAAAAyY/KM7PdTi0qhA/s400/IMG_4913.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
epävirallisesti toimenkuva oli hengailla alan huippujen keskellä, haalia kassikaupalla ilmaista ja puoli-ilmaista tavaraa, kehrätä lankaa kesken duunien ja kiskoa niin paljon ravintolaruokaa mahaan firman piikkiin kuin ikinä mahtui.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-FbqR9U8fiPI/URRuMLSuH9I/AAAAAAAAAzM/s4kSiGCD_wc/s1600/IMG_4908.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://3.bp.blogspot.com/-FbqR9U8fiPI/URRuMLSuH9I/AAAAAAAAAzM/s4kSiGCD_wc/s400/IMG_4908.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
toki oltiin vakavalla ja asiallisella asialla liikkeellä, ja päivän perästä ei juurikaan muuta jaksanut tehdä kuin raahautua hotellille ja ruveta nukkumaan. että ihan oikeaakin työtä siellä tehtiin. mutta jokseenkin hankalaa on kuvitella olevansa töissä, kun aurinko paistaa ja joka suunnassa on palmuja ja hiekkaa ja kalatäytetacoja ja joka nurkan takana seisoo joku joka tahtoo puhua mun kanssa langasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-33j87DP_cMk/URRqCs4_7VI/AAAAAAAAAyE/QNmboa3sr3E/s1600/IMG_4922.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-33j87DP_cMk/URRqCs4_7VI/AAAAAAAAAyE/QNmboa3sr3E/s400/IMG_4922.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
ei maar helsingissä nimittäin. eikä muuten vancouverissakaan just nyt, vaikka ginny väitti nähneensä kukkivia alppiruusuja jo jossain.<br />
<br />
perjantai-iltana viralliset kuviot alkoi sample it -tapahtumalla, jossa näytteilleasettajat myy pilkkahintaan esittelysettejä kauppojen omistajille ja muille asiakkaille. meidän fiksu kuvio oli se, että ennen ovien avaamista käytiin kuikuilemassa kilpailijoiden pöydät läpi ja tehtiin halutuista seteistä lista ginnyn äidille, joka enemmän tai vähemmän sattumalta oli kaupungissa yhtä aikaa lomalla ja jolle enemmän tai vähemmän ovelasti hankittiin ylimääräinen näytteilleasettajapassi, jolloin ovien auettua ja meidän ruvettua töihin se tyynesti kävi napsimassa meille kaikki halutut setit sillä aikaa kun oikeat asiakkaat vasta yritti päästä ruuhkan läpi sisälle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-fayA2JT4KY8/URRspYkvdhI/AAAAAAAAAyo/cdDBKYlcwSo/s1600/IMG_4925.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://1.bp.blogspot.com/-fayA2JT4KY8/URRspYkvdhI/AAAAAAAAAyo/cdDBKYlcwSo/s400/IMG_4925.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
ovelaa, sanon ma.<br />
<br />
viikonloppu meni epämukavat tyttövaatteet päällä firmaa edustaessa. jonkun aikaa kesti päästä kuvioihin kiinni, mutta parin spektakulaarin emämokan jälkeen homma alkoi sujua ja takavuosien sosiaalivammaisesta paniikkipesäkkeestä kuoriutui varsin kelvollinen myyntimiesnainen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-zkC6tmwz2pA/URRvRWo1YOI/AAAAAAAAAzg/LWMNSVQyWFQ/s1600/IMG_4942.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://3.bp.blogspot.com/-zkC6tmwz2pA/URRvRWo1YOI/AAAAAAAAAzg/LWMNSVQyWFQ/s400/IMG_4942.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
lauantai-iltana felicia nakitti mut pitämään kehruunäytöstä, mikä oli kivaa, koska ihmiset ei voineet mitenkään hyväksyä että kehräsin rukilla ekan kerran vasta jouluna ja jakeli siitä syystä kohteliaisuuksia ihan häkellyttävällä tahdilla. sunnuntai oli hiljaisempi päivä super bowlin takia, mutta se olikin ihan riittävän hyvä tekosyy mennä sporttigrilliin ja orgioida possunkyljyksiä ja kattoa telkkarista kun isot miehet tönii toisiaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-9V8w0OZBPBA/URRueDjgkxI/AAAAAAAAAzU/k7etwm16Ets/s1600/IMG_4933.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-9V8w0OZBPBA/URRueDjgkxI/AAAAAAAAAzU/k7etwm16Ets/s400/IMG_4933.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
maanantaina, noin minuutti sulkemisajan ja messujen loppumisen jälkeen ständille ilmestyi interweave-kustantamon edustaja kohteliaasti ilmoittamaan, että me muuten jaetaan tuolla kaikki näytekappaleet ilmaiseksi veke, että tervetuloa hakemaan jos kiinnostaa.<br />
<br />
seurasi nanosekunnin mittainen ajatustauko, jonka aikana piti päättää, voidaanko jättää ständi ja tavarat yksin (voidaan), ja etsitäänkö felicia mukaan (ei, koska se on kulman takana hakemassa mulle ilmaisia pyöröpuikkoja chiaogoolta). se mikä alkoi varovaisena hiippailuna kohti osastoa 551 oli perille päästessä muuttunut raivopäiseksi ryntäilyksi ees taas hyllyjen välillä itse kunkin kähmiessä kirjoja syliin juurikaan kansia katsomatta. tuli vähän rikollinen olo kun luikittiin takaisin omalle osastolle, kädet painosta täristen ja vainoharhaisena sivuille pälyillen, ettei kukaan perkele vie näitä multa pois.<br />
<br />
joo. ehkä jonkunlaista noviisin innostusta oli se.<br />
<br />
siitä toivuttua pakattiin tavarat konttiin ja ajettiin taksilla queen mary -laivalle, missä nyhverö kertojanne pakotettiin kummituskierrokselle. se ei ollut kivaa, mutta puolen kilon lohdutusjäätelöannos sen perään oli.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-87y76jFnqU4/URRs883qYoI/AAAAAAAAAyw/ABBW_8JvMXA/s1600/IMG_4954.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-87y76jFnqU4/URRs883qYoI/AAAAAAAAAyw/ABBW_8JvMXA/s400/IMG_4954.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
kaiken isoin juttu koko reissussa oli kumminkin ne ihmiset. hetken aikaa tässä satunnaisessa kalifornialaiskaupungissa tuntui olevan ihan kaikki, ja talvimessut on sentään paljon pienempi juttu kuin kesämessut, joihin pomo viimeisenä iltana sanoi ehdottomasti haluavansa mut myös mukaan. kääntyi sitä ihan mihin tahansa niin aina oli edessä joku guru tai maestro tai superstara (kyllä, tällä alalla on niitäkin). ja ne oli kaikki niin kovin kovin mukavia.<br />
<br />
kättelin madelinetoshin pääjohtajaa. juttelin lorna's lacesin beth caseyn kanssa ja seurasin sitä vessaan ja kävin sen viereisessä pömpelissä kakalla. rohmusin ranskalaisia schachtin myyntijohtajan lautaselta. grace akhrem toi mulle itse leipomiaan keksejä. dream in colorin mimmi henkäisi ohi kävellessäni kollegalleen, että tajuutsä kuka toi on, toi on liisa sweetgeorgiasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-Zz6iYoX7yk8/URRtTSxNawI/AAAAAAAAAy8/HA3A8yzMG_U/s1600/IMG_4934.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://2.bp.blogspot.com/-Zz6iYoX7yk8/URRtTSxNawI/AAAAAAAAAy8/HA3A8yzMG_U/s400/IMG_4934.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
pyhä pyllerö ja punaiset pumpelot. saatan tottua tähän.<br />
<br />
niin ja kaiken huipuksi mä ostin kehruupyörän (joka toisaalla myös rukkina tunnetaan). no kun schachtin mimmi tuli ihan varta vasten multa kysymään, että haluutko 400 dollarilla tän sidekickin jota on kerran näytösluonteisesti poljettu, kun me ei haluta viedä sitä takaisin tehtaalle coloradoon, niin minähän jalosti tarjouduin. saatoin hihkua vähän tehdessäni vertailevia ovh-laskutoimituksia, ja vähän enemmän tultuani siihen tulokseen, että 300 euroa on jonkin verran vähemmän kuin 830.<br />
<br />
(lievää tuskaa tosin aiheuttaa se, että toistaiseksi rukki on kaiken muun messusälän ohella onnellisesti suljettuna rahtikonttiin joka rantautuu vancouveriin vasta kahden viikon päästä.)<br />
<br />
niin mahtavaa kuin alan ihmisten keskellä päteminen ja täysihoidosta nauttiminen olikin, ennen pitkää piti kumminkin antaa luksuriöösin hotellihuoneen avaimet pois, ajaa mykän autokuskin kyydissä kentälle ja lentää takaisin pohjoiseen.<br />
<br />
kotiin tultua tuli vähän tyhjä olo.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-UhVc9UPQ7LQ/URRxUwGJlrI/AAAAAAAAAzw/N05zBLhPJfU/s1600/483500_10152535201370515_316292534_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-UhVc9UPQ7LQ/URRxUwGJlrI/AAAAAAAAAzw/N05zBLhPJfU/s400/483500_10152535201370515_316292534_n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small;">kuva: felicia</span></td></tr>
</tbody></table>
että onko nyt ihan varma ja ettei se kaikki ollut vain ihanaa ihanaa unta?liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-19097164507750866882013-01-09T21:27:00.000-08:002013-01-09T21:27:23.002-08:00työmuutama sisäpiiritietoa janoava yksilö on kysellyt, minkälaista siellä lankavärjäämössä on olla töissä. no. kerääntykääpä ympärille, lapset, niin täti kertoo.<br />
<br />
no ensinnäkin siellä on sairaan kivaa.<br />
<br />
saa hiplata päivät pitkät ihan hullun luksuriöösejä lankoja ja kuituja, jutella alan gurujen kanssa ja vaikuttaa asioihin niin, että lankahifistelijät ympäri maailman saa entistä hienompia ja laadukkaampia lankoja hifisteltäväksi.<br />
<br />
virallisesti allekirjoittaneen toimenkuva on toistaiseksi olla sweetgeorgian yleismies nieminen, eli tehdä studiolla käytännössä kaikkea muuta paitsi värjätä lankaa. sen vuoro on keväämmällä, koska kannukset pitää toki ansaita ensin.<br />
<br />
sitä odotellessa päivät koostuu lähinnä raakalankojen käsittelystä, valmiiden lankojen vyyhdittämisestä ja pakkaamisesta, postin kanssa säätämisestä ja teen juonnista, koska hyvän teen juominen on elämän tarkoitus (mistä pomo on onneksi samaa mieltä, ja sitä varten meillä on ihan killeri japanilainen vedenkeitin, joka pitää veden lämpötilan täsmälleen 91 asteessa).<br />
<br />
yllättävän ison osan ajasta vie solmujen avaaminen vyyhdeistä, jotka kuivaustuuletin on puhaltanut ryttyyn lattialle, tai 50 metrin pillikuituharakanpesän selvittäminen letityskelpoiseen muotoon. se kuulkaa on työtä jolla on tarkoitus, ja vitutuksensietokyky kasvaa kohisten.<br />
<br />
toisinaan taas vastaan tulee hämmentävän epätyömäisiä työtehtäviä, kuten silmukoida umpeen putkisukkamallit kaikista firman 72:stä tuotannossa olevasta väristä, mitä on tehty kollega ginnyn kanssa jo neljä päivää. on muuten labouri-intensiivistä hommaa, joskin työtilanne muistuttaa enemmän pihlajamäen marttojen ompeluseuraa kuin eksklusiivisen pienyrityksen normipäiväsettiä.<br />
<br />
kerran kuussa julistetaan yleinen poikkeustila ja tehdään klubilangat. päivän-kahden aikana kaikki muu pannaan seis, ja värjätään ja vyyhditetään tavalla tai toisella erityisen spesiaalit luksuslangat, joita ei myydä muille kuin klubin onnellisille jäsenille. haipakkaa on, mutta hyvällä tavalla. suosittelen liittymään.<br />
<br />
ja toisinaan tulee erityisen erityisiä poikkeustilanteita, kuten tulevassa kuunvaihteessa, jolloin kolme meistä lähtee firman kustantamana kuudeksi päiväksi täysihoitoon kaliforniaan TNNA-messuille, jonka pelkän nimen mainitseminen saa käsityöihmisen vaahtoamaan suusta kuin stanley parkin raivotautinen pesukarhu. kuvitelkaa tampereen käsityömessut, mutta joka ikisessä ständissä myydään lankaa. alchemy yarns, dream in color, madelinetosh, habu, fibre company..<br />
<br />
KUVITELKAA. <br />
<br />
tarkkana pitää kaiken keskellä olla, koska sweetgeorgialla on äärettömän hyvä maine, ja toki se halutaan sellaisena pitää. kaikki värivirheet ja laatuerot pitää bongata, ja jo pakatut lähetyspussit pannaan uusiksi, jos yksi merkkilappu on väärinpäin, tai jos merkkilapussa on tarra vinossa. mutta paneminen ei haittaa, koska ne pussit ja merkkilaput sisältöineen on minun lapsia.<br />
<br />
muuten duuni on kaikin puolin rentoa ja pönöttämätöntä. saa ja pitää olla omannäköisensä. saa soittaa ipodi-kaiuttimista omaa musiikkia (nopein voittaa) ja perjantaisin firma tarjoaa ilmaiset safkat. työtilan puolella saa tulla ja mennä miten tykkää, tehdä juttuja omaan tahtiin, pitää taukoa sitten kun tarttee. ja ennen kaikkea valkata tilauksista ylijääneet langat ja kuidut pilkkahinnalla suoraan kätevästi omaan taskuun. ysk kas noin näppärästi lähti paidallinen cayenne-väristä cashluxea pahan päivän varalle ysk.<br />
<br />
ja koko ajan ympärillä on ihmisiä jotka puhuu samaa kieltä, eli sitä kieltä jossa kuitu on kuningatar ja lanka sen lesbiaaninen rakastaja. paitsi david ei puhu, koska se on se yksi kiintiöoutolintu mimmien keskellä. sitä käy vähän sääliksi, kun se on niin normaali.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-5347531148993742722013-01-07T20:17:00.002-08:002013-01-07T20:17:47.855-08:00unikkonäin unta, että ostin täkäläiseltä kirpparilta unikko-lakanat.<br />
<br />
kävelin sisään samalla hetkellä kun nuori pariskunta kantoi niitä myyntitiskilleen. ne oli yhtä kauhtuneita ja haalistuneita kuin aidot retrovermeet 70-luvulta, mutta jostain syystä niiden näkeminen laukaisi jonkun primitiivisen suomihurmosreaktion. päätin siltä seisomalta, että noi on muuten pakko saada.<br />
<br />
olin niin tohkeissani, että maksoin ihan liikaa. selvästi kuulin itseni sanovan, että noista tyynyliinoista maksan seitsemästä kymmeneen dollaria kappale, ja kahdesta huonosti muotoonleikatusta ja väärän kokoisesta aluslakanasta 40 dollaria. kysyin, että mahtuuko queen-kokoiseen patjaan. ei mahdu, sanoivat, mutta ostin silti. tungen vaikka väkisin, perkele.<br />
<br />
onko tää nyt jotain alitajuista kotiseutukaihoa? tosielämässä mä en edes tykkää unikoista.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-33438367253035595362013-01-06T11:49:00.000-08:002013-01-06T11:49:56.389-08:00onnisyyskuussa olin täällä vancouverissa lomalla. joo. olin silloin täällä, ja nyt olen täällä taas. siinäpä monimutkainen, viihdyttävä ja hikikarpalot selkään nostattava tarina, täynnä vauhtia ja vaarallisia käänteitä, joita en nyt vaivaudu tässä toistamaan, koska olen just sellainen tyyppi, joka antaa vähän pikkusormea ja sit vetää luukut kiinni.<br />
<br />
no kumminkin.<br />
<br />
kävin silloin vaateliikkeessä nimeltä <a href="http://tna.ca/" target="_blank">TNA</a>, jonka huomasin kauppaavan tähän puolinaiselliseen tyyliin täydellisesti sopivia vetimiä. lörppöjä mutta laadukkaita. värikkäitä mutta ei irvokkaita. sopivasti jänniä ja koukuttavia. ja ennen kaikkea, jär-ketun-kyttävän kalliita.<br />
<br />
iskin silmäni useaan pukineeseen, mutta ennen kaikkea suoralinjaiseen japanilaistyyliseen pukupaitaan, jossa oli täydellinen leikkaus ja ihanan pehmeä plaatukangas, sekä sataporsenttiseen (mahdollisesti myös prosenttiseen) merinovillaiseen neuletakkiin, jota tuijotin suu auki varmaan puoli tuntia ennenkuin katse osui hintalappuun. siinä oli ainakin kolme numeroa. ja täkäläiseen tapaan se oli vasta veroton hinta.<br />
<br />
itkuhan siinä tuli, kun molemmat piti jättää hyllyyn. kotiin tultua tuli toinen itku, kun harmitti. ihan hyvin olis voinut olla syömättä pari viikkoa, jos etiopialaisen pallomahan olisi voinut peittää niillä paidoilla.<br />
<br />
no.<br />
<br />
eilen kävin samaisessa liikkeessä uudestaan, ehkä jostain korkeamman asteen kosmisesta kutsusta, ja nytpä en ainoastaan löytänyt molempia paitoja samalta hyllyltä, vaan boxing day -alennusmyyntien ansiosta niissä oli myös molemmissa punainen 50% OFF -tarra.<br />
<br />
seurasi lyhyt ajatuksenjuoksu, joka meni suunnilleen näin: <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i>PYHÄ PASKA NE ON TOSSA PUOLEEN HINTAAN</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>JA NE ON MINUN KOOSSA JA VIIMEISET KAPPALEET</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-WILDFYYS4yg/UOnRRSbiY1I/AAAAAAAAAv4/IU4Rf8Jd2uA/s1600/20130105_162733.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-WILDFYYS4yg/UOnRRSbiY1I/AAAAAAAAAv4/IU4Rf8Jd2uA/s400/20130105_162733.jpg" width="300" /></a></div>
<br />
saatoin tehdä jonkunlaisen pikasprintin piiriennätyksen kaapatessani henkarit ja juostessani kassalle. kassamimmiä ainakin huvitti, niinkin paljon että kirjasi kuittiin nimekseni "lissa" (pisteet ansiokkaasta yrityksestä kuitenkin). kotimatka meni vainoharhaisesti sivuille pälyillessä ja kassia tiukasti rintaa vasten puristaessa, ettei kukaan vaan vie näitä aarteita multa pois.<br />
<br />
no. rangaistukseksi kaikesta tästä hapatuksesta sain flunssan. nyt on vähän äitiä ikävä, kun kukaan ei tuo mulle ruokaa eikä kuumaa mehua. mutta paitoja on, ni ei haittaa.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-87331443064225125382013-01-04T20:49:00.000-08:002013-01-04T22:30:46.801-08:00arkijonkinlaista tasoittumista on havaittavissa. uusi elämä alkaa muuttua mahanpohjaa kouristavasta futuurista mukavan seesteiseksi presentiksi. ei sillä, että uutuudenviehätys olisi tyystin kadonnut. aika kylmää sydäntä vaatii lakata huokailemasta, kun aamulla silmät avatessa näköala on tämä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-xZhLGo1wYO8/UOebzeTOveI/AAAAAAAAAvY/Dg7iovgMBJg/s1600/IMG_4863.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-xZhLGo1wYO8/UOebzeTOveI/AAAAAAAAAvY/Dg7iovgMBJg/s400/IMG_4863.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
mutta reissueksotiikan tilalle on tullut arki. jonkunlainen rutiini. päiväohjelma. normisetti. aamuherätys aina samaan aikaan ja tarkasti ohjelmoitu vessakoreografia. vakkarireitti masentavan lähiostarin parkkipaikan läpi. hämmentävän tarkka tietämys siitä, mistä marketista saa halvimmat bagelit.<br />
<br />
sitä tänne toki tultiin hakemaankin. että ei tartte tukka putkella laukata kaupasta ja museosta toiseen ennen paluulentoa ja täräytystä takaisin suomalaiseen arkeen. että kerrankin loma on arkea eikä toisinpäin.<br />
<br />
ja silloinhan sitä voi tarvittaessa päättää, että tänään mä lusmuan kotona ja nyherrän sukkaa, koska ehtii sitä humputella myöhemminkin. esimerkiksi kiipeämällä grouse mountainin huipulle ihailemaan allaolevaa maisemaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-mMLrFKKt_5E/UOegCIOg36I/AAAAAAAAAvo/sxM-smd48ek/s1600/20130103_150920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://2.bp.blogspot.com/-mMLrFKKt_5E/UOegCIOg36I/AAAAAAAAAvo/sxM-smd48ek/s400/20130103_150920.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
toki arjen alku on enemmän tai vähemmän kuherruskuukauden loppu. silloin alkaa ärsyttää, että supermarketin kassa rahastaa yhden asiakkaan siinä ajassa missä sokoksen s-marketin kassa kymmenen. että naapuri linkoaa pyykkiä puoliltaöin. että hylamaidon itsestäänselvyyteen tottunut suomalainen saa vähintään kerran viikossa starbucksin kaakaosta ripulin, ja että joka ikinen kerta metroon astuessa joutuu kuuntelemaan liian kovaäänisistä kovaäänisistä samat passiivis-aggressiiviset uhkausnootit.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
welcome aboard canada line. new enforcement rules are now in effect. thank you for having your valid proof of payment ready for inspection.</blockquote>
<br />
voehan vittu miten jotkut asiat voikin välillä vituttaa. <br />
<br />
mutta samalla ilahduttaa, miten iloisesti automaattimetro kuuluttaa päätepysäkin tylsiin normipysäkeihin verrattuna, ikään kuin yhtä aikaa helpottuneena ja ylpeydestä pakahtuen, että taas kerran selvittiin ihan koko matka perille asti, kaikki ehjinä ja iloisina ja samanarvoisina, vaikka välillä mentiin kyl tunnelissa aika kovaa hui.<br />
<br />
että naapuri kulkee käytävällä tervehtimättä ohi, koska turistille pitää olla kiva, mutta minut voi ignoorata aitona paikallisväestön edustajana.<br />
<br />
että palkkasekissä lukee minun nimi, yleensä väärin kirjoitettuna, mutta kumminkin.<br />
<br />
sellaisista asioista kumpuaa ajoittain ihan häkellyttävä fiilis, että mullahan on paikkani tässä kaupungissa. ettei täällä olla vaan kääntymässä vaan tehdään jotain pysyvää ja merkityksellistä (kuten maksetaan eläkemaksuja). että minä olen tyyppi joka tuntee paikat ja osaa liikkua ja oppii oikopolut ja tavat ja soljuu kansan keskuudessa ikään kuin olisi ollut siellä aina. sopeutuu ja mukautuu, mutta ei hyväksy mitä tahansa vaan urputtaa tunteella jos tilanne vaatii. koska vieraan pitää olla nätisti, mutta emäntä saa tehä niiko tykkää.<br />
<br />
minun työ, minun kaupunki, minun arki. ja on siinä laktoosiripulissakin jotain runollista, kun pöntössä lukee fabrique au canada.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-78922976508966170112013-01-01T01:50:00.000-08:002013-01-01T01:50:22.556-08:002013<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
we've both been very brave</div>
<div style="text-align: center;">
walked around with bold legs</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
wait for the scary day</div>
<div style="text-align: center;">
we'll both pull the tricks out of our sleeves</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
because i'll believe in anything</div>
<div style="text-align: center;">
and you'll believe in anything </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-39465988114386515602012-12-25T03:02:00.000-08:002012-12-25T03:02:32.745-08:00joulu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-IOgHJx087Ac/UNjVCznxngI/AAAAAAAAAuQ/Rfn7rAmpbzs/s1600/IMG_4781.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-IOgHJx087Ac/UNjVCznxngI/AAAAAAAAAuQ/Rfn7rAmpbzs/s400/IMG_4781.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-CcTr7gZDUtQ/UNjV6AwoC6I/AAAAAAAAAuc/mtDpMwLWz1I/s1600/IMG_4792.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-CcTr7gZDUtQ/UNjV6AwoC6I/AAAAAAAAAuc/mtDpMwLWz1I/s400/IMG_4792.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-zhFwBtBnhGY/UNjWSpXqQ3I/AAAAAAAAAuk/H67mjb6dNto/s1600/IMG_4774.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-zhFwBtBnhGY/UNjWSpXqQ3I/AAAAAAAAAuk/H67mjb6dNto/s400/IMG_4774.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-3r2j9RKMFIM/UNjWuNhEqXI/AAAAAAAAAuw/klhGnLef48k/s1600/IMG_4794.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-3r2j9RKMFIM/UNjWuNhEqXI/AAAAAAAAAuw/klhGnLef48k/s400/IMG_4794.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-CMRPX6jWdKk/UNmGdfjN77I/AAAAAAAAAvA/CbmXfEV2ehU/s1600/IMG_4796.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://2.bp.blogspot.com/-CMRPX6jWdKk/UNmGdfjN77I/AAAAAAAAAvA/CbmXfEV2ehU/s400/IMG_4796.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-S6cMEWPkxLQ/UNmHIYloR_I/AAAAAAAAAvI/588ow6i5OIM/s1600/IMG_4803.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-S6cMEWPkxLQ/UNmHIYloR_I/AAAAAAAAAvI/588ow6i5OIM/s400/IMG_4803.JPG" width="400" /></a></div>
<br />liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-13011294411055482132012-12-21T21:38:00.000-08:002012-12-21T21:38:00.175-08:00kuhmuihailin tänään studion seinällä roikkuvia kuituja. makustelin punakirjavaa polwarthia, hain lähikontaktia, yritin haistella.<br />
<br />
menin liian likelle. universumi rankaisi. teräspidike tärähti otsaan.<br />
<br />
tuli naarmu ja kuhmu. huomenna tulee varmaan mustelma. onneksi sentään muistin refleksikiroilla suomeksi.<br />
<br />
eilen puolestaan nousin ikea-reissun alkajaisiksi iloisesti väärän auton kyytiin. mitä siihen nyt sitten sanoisi. oli pilkkopimeää, musta auto ja tummennetut lasit.<br />
<br />
selityksiä kaikki tyynni. tonttu mikä tonttu.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-46790720830949884942012-12-19T23:56:00.000-08:002012-12-19T23:56:03.347-08:00lumi ja vesiaamun valjetessa kävi selväksi, että luoteisrannikkolainen lumimyrsky on jokseenkin toisenlainen luonnonilmiö kuin pohjoismainen lumimyrsky.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Jn4wfc8plDU/UNK6HNpcmmI/AAAAAAAAAtw/l5ZZW_Pec7I/s1600/20121219_081851.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://3.bp.blogspot.com/-Jn4wfc8plDU/UNK6HNpcmmI/AAAAAAAAAtw/l5ZZW_Pec7I/s400/20121219_081851.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
luoteisrannikkolaisessa lumimyrskyssä lunta sataa päivän aikana kahdesta kymmeneen senttimetriä, mikä ymmärrettävästi pakottaa kaupungin sulkemaan koulut, yliopistot ja julkisen liikenteen.<br />
<br />
ymmärrettävää se on siksi, että kaupunki ei omista aurauskalustoa, ja joka ikisessä autossa on kesärenkaat alla. koska kaupungin eteläosassa näiden lisäksi ei yleisesti ottaen harrasteta jalkakäytäviä, vaan kävelijän on luottaminen ainoastaan autoilijoiden hyvyyteen nelikaistaisen rekkaväylän laitaa tarpoessaan, oli suomalainen tällaisissa olosuhteissa kaukaa viisas ja puki työmatkalle viisi heijastinta.<br />
<br />
lumen eksistentialistiseen katoavaisuuteen se ei kumminkaan osannut varautua. bussin pysähtyessä marine driven ja main streetin kulmaan lumi muuttui vedeksi, ja vesi meni kenkiin. viimeinen etappi teollisuusalueen halki oli pitkä kuin nälkävuosi.<br />
<br />
onneksi töissä on langan kuivattamista varten aika hooseet tuulettimet, joiden päälle sai ripustaa litimärät sukat, ja toiset sukat, ja kengät, ja lapaset, ja repun jonka piti olla vedenpitävä mutta ei sitten kumminkaan ollut.<br />
<br />
kollegat kehtasi kysyä, että eikö sulla ole talvisaappaita. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-KwRTigw6xow/UNK7xMXh_zI/AAAAAAAAAuA/bu0JNA12D2g/s1600/IMG_4756_2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="293" src="http://1.bp.blogspot.com/-KwRTigw6xow/UNK7xMXh_zI/AAAAAAAAAuA/bu0JNA12D2g/s400/IMG_4756_2.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
illalla lumi oli enää kirpeä ja eksoottinen muisto.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-27567747533880433352012-12-13T09:45:00.000-08:002012-12-14T22:46:38.257-08:00ihmemaamaanantaina oli firman pikkujoulut.<br />
<br />
minähän olen ollut ikäni siitä onnellisessa asemassa, että joko mulla ei ole ollut työtä joulun alla, tai sitten olen valheella tai vilpittömästi muuten vaan ollut estynyt osallistumasta moiseen kansalliskristilliseen pönötykseen, joka harvemmin tarjoaa raittiille ja iltauniselle misantroopille mitään syvällistä veljellis-sisarellista juhlaelämystä.<br />
<br />
tänä vuonna oli eri juttu. kanada on eri juttu.<br />
<br />
täällä uunituore pomo kutsui alaisensa 115 dollarin jouluillalliselle keskustan herrainklubille, jonka järjettömän kalliin jäsenyyden se oli hankkinut joskus "nuorena" ja unohtanut sitten koko asian. sellaisella klubilla ei luottokortteja kysytä eikä suljettujen ovien taakse kurkita. pihalla mirrikaulaiset miespojat parkkeeraa auton ja drinkkihuoneessa slovakialainen viuluniekka soittaa joululauluja.<br />
<br />
ja puhelimen käyttö on talossa tietenkin jyrkästi kielletty, koska se on vulgaaria.<br />
<br />
kuulemma talossa myös kummittelee. tammella verhotuissa huoneissa oli kieltämättä vähän aavemainen tunnelma. käytävät oli pitkiä ja
sokkeloisia, ja ennen pitkää sitä rupesi väkisinkin odottamaan, että seuraavan
kulman takaa päälle kaartaa joku kreisi pikkupoika kolmipyörällä.<br />
<br />
en tiedä, onko kummitusväitteissä perää, mutta illan päätteeksi hohtavan puhtaalla
posliinipytyllä istuessani vessakopin oveen koputettiin ja möreä-ääninen mies
sanoi "hello". säikähdin, ja pissa meni takaisin sinne mistä tulikin.<br />
<br />
joka tapauksessa näin hienoa afääriä varten piti sitten hankkia uudet vaatteet, kun tämä trukkerilesbosta käyvä kolmasosanaaras 18 kuukauden grungereuhkineen ei osannut kotimaasta käsin varautua ulkomaankomennukseensa muulla kuin talvilenkkareilla ja parilla t-paidalla.<br />
<br />
erikoinen tunne vetää sellasen varren päälle pitsineule, glitterminihame ja kymmenen sentin kiilakorkkarit. mutta hyvä siitä tuli. naisellinen olo, jopa. biologinen sukupuoli on sentään jossain määrin hereillä vähäisestä käytöstä huolimatta.<br />
<br />
drinkkien ja esittelykierroksen jälkeen pääsimme ruokasaliin, joka oli koristeltu kristallikruunuin, käsin virkatuin joulunauhoin ja kultaisin himmelein. keskellä alkuruokatarjottimia oli metrin korkuinen jäästä veistetty joulupukki, joka pikkuhiljaa sulaessaan näytti siltä kuin sen nenästä olisi valunut räkää.<br />
<br />
pöytään käydessä lautaselta löytyi klubin tarjoama joulupaketti, sellainen mitä ne hämmentävät joulupukit ja metsäneläimet poksauttelee lumiukossa. minun paketissa oli klemmari. <br />
<br />
ruuaksi oli tarjolla muun muassa hummeria, venäläisiä munajuustokakkuja, sushia ja sellaisia eksoottisia hedelmiä, joita pohjoiseurooppalainen ei ollut eläissään ennen nähnyt. kullalla koristellut astiat ja mikroskooppisen puhtaat hopea-aterimet välkkyivät jouluvalojen loisteessa nälkäisen joukon lappaessa apetta lautaselle, kuin peläten että kohta tämä ihana tyynenmeren villilohen tuoksuinen päiväuni loppuu ja herättää todellisuuteen tim hortonsin noutotiskille.<br />
<br />
jälkiruoaksi oli perinteistä jouluvanukasta, joka tehtiin paikan päällä kaatamalla palavaa viinaa kauhalla taikinan ja kerman päälle. suomalainen oli onnellinen saadessaan kaikki inhimillisen ruuansulatuksen sallimat lihatyypit kattavasta pääruokavalikoimasta palan kinkkua. mums se oli hyvää, ja tuli jouluinen olo.<br />
<br />
iloisen seurueen ahtaessa ruokaa mahaansa millintarkasti puunattu palveluskunta suhasi pöytien välillä kuljettaen tyhjiä lautasia ja toteuttaen hyvään tottuneen asiakaskunnan toiveita kuin äänettömästi virtaava liituraitainen vedenhenki. <br />
<br />
kolmen ruokakierroksen ja ihan liian monen creme bruleen, tiramisun ja pikkukakkusen jälkeen oli niin hekumallinen ähky ja sokerihumala, että pomo tarjoutui ystävällisesti ajamaan samassa suunnassa asuvat alaisensa kotiin. viime hetkellä muistettiin ottaa vielä ryhmäkuvat, joissa ryhmän tuoreimman jäsenen glittertrikoon verhoama food baby tekee valitettavan näkyvästi kaikkensa päästäkseen vastahakoisen emon hoteista maailmaan.<br />
<br />
pasta-asema löydettiin vasta ulosmennessä.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-39464576434958527772012-12-11T19:52:00.000-08:002012-12-11T19:52:27.914-08:00huomioita<div style="text-align: center;">
<b>mukavuudet. </b></div>
<div style="text-align: center;">
mun kylpyamme on niin iso, että siellä voi kellua.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>epämukavuudet.</b></div>
<div style="text-align: center;">
vessapaperi on kapeaa, ohutta ja disintegroituu pyllyvakoon. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>paikallinen ruoka.</b></div>
<div style="text-align: center;">
lähihypermarketissa myydään sipsejä 900 gramman pusseissa.<br />
<br />
<b>ilmasto.</b><br />
tää on ihan vaan tämmönen pieni sadekuuro. <br /><br />
<b>jätehuolto.</b><br />
hissin lattialla oli kakkaa. <br />
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>villieläimistö.</b></div>
<div style="text-align: center;">
naapuritontilla asuu miljoonittain pikimustia pupuja, joilla on pitkät korvat ja söpöt nenät.<br />
<br />
<b>stereotypiat.</b><br />
nolot sisämaalaiset sanoo "eh?". me rennot länsirannikkolaiset huokaamme lauseen loppuun "hey".</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>kanssaeläjät.</b></div>
<div style="text-align: center;">
autoilijoilla ei ole lainkaan munaa, joten kävelijä voi loikkia huoletta keskelle 8-kaistaista tietä ilman heijastimia ja 50 metriä suojatien ulkopuolella (myös silmät kiinni). suomalaiselle autoilijoiden fleguilu aiheuttaa kuitenkin ajoittain lieviä stressioireita.</div>
liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-18906680332248574432012-12-08T22:44:00.000-08:002012-12-08T22:44:30.957-08:00päiväkävely<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-Qx7PGm1YpYU/UMQydJ0MR_I/AAAAAAAAAtc/gA62nvpjOX8/s1600/20121208_122412.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-Qx7PGm1YpYU/UMQydJ0MR_I/AAAAAAAAAtc/gA62nvpjOX8/s400/20121208_122412.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
ensimmäinen semiaurinkoinen päivä. juhlistin sitä menemällä katsomaan lentokoneita. paleli, mutta ei haitannut. pään sisällä oli mukavan lämmintä.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-27489013512423713262012-12-03T23:46:00.000-08:002012-12-03T23:48:10.207-08:00taivasotetaan mimmi, joka tykkää langasta.<br />
<br />
pannaan se jumbojettiin ja lähetetään siihen kanadan kaupunkiin, jossa on eniten palmuja kesällä ja vähiten loskaa talvella. <br />
<br />
annetaan sille duuni, johon saa tulla aamulla sitten kun ehtii. järjestetään niin, että siellä duunissa haisee aamusta iltaan märkä villa, joka on sen mimmin mielestä ihaninta mitä on. ja koska se on myös kauhea elitisti ja halvoille materiaaleille nyrpistelijä, varmistetaan että se villa on merinoa ja kashmiria ja BFL:ää ja laitetaan päälle vielä vähän silkkiä kans.<br />
<br />
keksitään ihan päättömän sykähdyttäviä, hehkuvia ja elämänilon palauttavia väriyhdistelmiä ja siirretään ne kuppien ja kippojen ja truuttien ja trööttien avulla siihen ihanaan haisevaan villaan. keitetään kattilassa ja paistetaan uunissa ja pannaan ne sitten näkösälle kuivumaan, että se mimmi voi pysähtyä tuijottamaan niitä monttu auki aina ohi mennessään, mihin sillä on virallinen lupa, koska niiden sykähdyttävien, hehkuvien ja elämänilon palauttavien väriyhdistelmien osaaminen ulkoa on just siinä duunissa ihan hullun tärkeää.<br />
<br />
käsketään sen jutella mukavia muiden villahajufanaatikkojen kanssa samalla kun se kieputtaa valmiita lankoja vyyhdille ja askartelee kuivuneet villamöntit näteille leteille. sitten se voi ripustaa niihin pinkkejä nimikelappuja ja kirjoittaa kivoja saatekirjeitä.<br />
<br />
ja koska sillä mimmillä on monien muiden hämmentävien fetissien lisäksi ihan erikoisen hämmentävä toimistotarvikefetissi, annetaan sen välillä istua kaikessa rauhassa ja liimailla merkkitarroja ja erivärisiä alennuspylpyrätarroja ja teipata pussukoita teippikoneella ja vedellä korostuskynällä listasta nimiä yli ali ja ympäri.<br />
<br />
otetaan varmuuden vuoksi kuviosta pois kaikki asiakaspalvelu, koska asiakkailla on yleensä väärät mielipiteet ja rumat naamat.<br />
<br />
maksetaan sille kaikesta yllämainitusta minimitason reilusti ylittävää palkkaa, ja annetaan sille sitten vielä viidenkymmenen pinnan henkkarialennus.<br />
<br />
niin kyllä se on sille mimmille taivas. liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-44088905514152047482012-12-02T19:32:00.000-08:002013-01-06T22:10:13.428-08:00aasialaiset ystävätasuttuani viisi päivää samassa huoneessa kolmen krapulaisen aussin kanssa vesivahingosta ja elämänilon vievistä ilmastointiongelmista kärsivässä hostellissa voin vain todeta, että onni on oma vessa.<br />
<br />
sellainen vessa, jossa käydäkseen ei tarvitse astua eteiseen, käytävälle tai julkisiin tiloihin. sellainen, jossa on iso peili ja kiiltävät kivitasot.<br />
<br />
sellainen, johon voi hipsiä munasillaan aamutuimaan ilman, että viereisessä huoneessa asuva nelikymppinen fysiikanopettaja saa koskaan tietää.<br />
<br />
saatan hyvinkin tottua tähän.<br />
<br />
muutin siis eilen uuteen asuntoon richmondiin, joka on vancouverin iloinen aasialainen etelänaapuri. ja kyseessähän ei ole mikään törkeä rasistinen herja, vaan faktuaalinen ja jäätävän terävä huomio ympäröivästä demografiasta. richmondissa on prosenteissa mitattuna koko pohjois-amerikan suurin aasialaisperäinen väestö.<br />
<br />
ja sen ihan todella, todella huomaa. eikä vähiten siinä, että koon 34 skandinaavinainen on katukuvassa aivan järkyttävä kaappi.<br />
<br />
kaksikielisten katukylttien, merkkien ja kuulutusten lisäksi myös muun muassa lähiruokakauppa on jaettu kahtia punaiseen aasialaisosaan ja siniseen ei-aasialaisosaan. aasialaisosastolla myydään valkoisia limapalleroita, harmaita limapalleroita ja riisiä viiden kilon säkeissä. ei-aasialaisosastolla myydään pringlesejä ja paahtoleipää. molemmat keittiöt näyttää ja kuulostaa yhtä ankeilta. onneksi mä en kokkaa, ja onneksi mä osaan näinkin hienosti kunnioittaa vieraita kulttuureja.<br />
<br />
jonkunlainen aloittelijavirhe kuitenkin oli mennä kyseiseen lähiruokakauppaan lauantai-iltana. se on täkäläisten keskuudessa ihan erityisen erityinen kauppailta, jolloin tullaan koko perheen ja monen sukupolven voimin syömään ilmaisia limapalleromaistiaisia ja kuuntelemaan taiwanilaista julkkiskokkia, joka kertoo minkälaiset limapallerot tällä hetkellä on eniten muodissa.<br />
<br />
mä olisin halunnut vaan ostaa leipää ja leivän päälle voita, mutta eksyin päätä lyhyemmässä väentungoksessa nuudelikäytävälle. piti ostaa lähi-shoppingcenteristä liilat vakosamettipöksyt, että toivuin.<br />
<br />
kyllä. hienosti osaan kunnioittaa vieraita kulttuureja. pahoittelen syvimmin.<br />
<br />
huomenna on sitten eka duunipäivä. tässä illan ratoksi opettelen ulkoa firman <a href="http://www.sweetgeorgiayarns.com/colours/" target="_blank">värikarttaa</a>, jonka tietysti kehuin työhakemuksessa tuntevani ku vettä vaan. en mä sitä mäkkiäkään osaa käyttää, vaikka niin väitin. mutta ehkä ne on kohteliaita, eikä sano mitään.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-70466746752877837562012-11-28T17:22:00.000-08:002012-11-28T17:22:20.497-08:00scoreolen kanadalainen.<br />
<br />
passiini on niitattu sateenkaaren värinen paperi, jossa sanotaan niin. tai ainakin jotain siihen verrattavaa.<br />
<br />
oon ihan oikeasti täällä, ja mulla on ihan oikeasti kädessä työsopimus, joka muun muassa kirjallisesti velvoittaa harjoittamaan muiden töiden ohessa tiukkaa tuotteiden laadunvalvontaa (ja riikkahan tietää, mitä se sellainen tarkoittaa).<br />
<br />
matka meni kelvollisesti, vaikka siitä ei mihinkään pääsekään, että 18 tuntia on ihan vitun pitkä aika matkustaa. siitäkään ei pääse mihinkään, että 18 tunnin matkustamisen jälkeen vain silkka jästipäinen ääliö yrittää kantaa oman painonsa verran matkatavaroita metroasemalta kaksi kilometriä ylämäkeen. nokun. nokun. taksi maksaa ja metro on kätevä ja maailma pelastuu.<br />
<br />
hassua tässä kaikessa on se, että alle 20 tuntia rajanylityksen jälkeen mulla on jo vakituinen duuni, huomattavasti isompi palkka kuin mitä kuvittelin, kalustettu kämppä ikiomalla vessalla ja lentoliput long beachin lankamessuille tammikuun lopussa. sain itse määrätä kuinka paljon maksan vuokraa, minä päivinä olen töissä ja milloin olen valmis palkankorotukseen. sellaset kuviot onnistuu, kun sattuu saamaan pomoksi jeesuksen tasoisen kashmirintuoksuisen hyväntahdonlähettilään, jonka aviomies puolestaan sattuu omistamaan ylimääräisen asunnon, jolla ei tee mitään.<br />
<br />
kyseinen jeesus lupasi myös tuoda mulle kyseiseen asuntoon vanhan rukkinsa, kun menin sanomaan, että olispa kiva käyttää täällä vapaa-aika hyödyksi ja opetella rukkikehruuta.<br />
<br />
aika siistiä.<br />
<br />
alan ihan todella uskoa, että kun aikansa räpistelee ja hajoilee ja turhaan yrittää koota olemisensa paloja edes jokseenkin koherenttiin muotoon, jossain vaiheessa universumi antaa armon ja sanoo, että "jospa järkättäis sulle vaihteeksi jotain jännää". kovasti himottaisi suorittaa tässä yhteydessä pieni voitonriemuinen pyllistys, mutta kosmisen koston pelossa en ilkeä tässä yhteydessä persettä näyttää. näytän sen sijaan kakkua, jonka hetki sitten söin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://lh6.ggpht.com/-a2gTTWzhwmE/ULadvbM-5uI/AAAAAAAAAtM/cjk_qV-nVWI/s1600/2012-11-28%25252015.12.09.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" height="320" src="http://lh6.ggpht.com/-a2gTTWzhwmE/ULadvbM-5uI/AAAAAAAAAtM/cjk_qV-nVWI/s320/2012-11-28%25252015.12.09.jpg" width="240" /> </a> </div>
<br />
se näyttää kakalta, mutta oli kumminkin aika hyvää.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-8376422516636918292012-11-26T13:49:00.000-08:002012-11-26T13:49:08.511-08:00alku<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Nam5QcyzbJ8/ULPhGteBo3I/AAAAAAAAAs4/evUDmX3tHPc/s1600/coyote.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://3.bp.blogspot.com/-Nam5QcyzbJ8/ULPhGteBo3I/AAAAAAAAAs4/evUDmX3tHPc/s320/coyote.jpg" width="320" /></a></div>
<br />liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-30868271535701424662009-05-27T18:46:00.002-07:002009-05-27T18:54:00.322-07:00viimeiset ajatuksettahan tama sitten paattyy! 24 tuntia aikaa koneen lahtoon ja kotio palaamiseen. toisaalta on kiva tulla takaisin, mutta toisaalta viela viihtyisi vaikka kuinka pitkaan. se on se matkustamisen paradoksi.<br /><br />calgarya en kylla voi oikein suositella kenellekaan, rehellisesti sanoen. kaikkialla on surkeita ihmisia jotka vaijyy puskissa ja kaataa maailmantuskaansa pelokkaan suomalaisen paalle. lisaksi hostellin vieressa on huumeruiskujen kerayspiste, mika ehdottomasti tekee olon entista kotoisammaksi.<br /><br />tanaan sentaan paasin elaintarhaan, missa nain mm. elamani ensimmaiset koalat. aika vankia otuksia muuten. mutta siinapa taman kaupungin hyvat puolet sitten taisi ollakin. ei sita valittaa tahtoisi, mutta taa on todella masentava paikka. kuin ita-pasila betonibunkkereineen ja kavelysiltoineen. ja se nakotornikin on ihan saalittava cn-torniin verrattuna. vancouver, toronto ja montreal pieksee nama sisamaan kaupungit aivan sata-nolla.<br /><br />mutta kokonaisuutena taa reissu on ollu torkean hieno, asiat on luistanu etupaassa oikein hyvin ja mahtavia ihmisia on tullu vastaan. mitaan en kadu! (paitsi tuhlatun rahan maaraa, ehka.) lansi-kanada on kasittamattoman kaunista seutua, niin kaunista ettei kaikkia niita maisemia voi tavallisin silmin hallita. ja talla matkalla on myos tullu kaytya niin monella taysin erilaisella ilmasto- ja kasvillisuusvyohykkeella ettei oo tosikaan. ja kaikki etupaassa kahden provinssin alueella! kuvista sitten naatte miten hammentavaa seutua tama on. ja niita on muuten paljon, eli voitte varautua aikamoisiin kuvasulkeisiin..<br /><br />mutta nailla evailla kettu kuittaa, huomenna en paase enaa koneelle kun hostellista pitaa olla veks jo aamulla yhdeltatoista. nauttikaa viela viimesista paivista ilman allekirjoittanutta, kohta sekin ilo teilta viedaan pois!<br /><br />pian nahdaan, taalta tahan.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-71914234548846540472009-05-26T17:41:00.000-07:002009-05-26T17:49:06.880-07:00final stop: calgaryviimeista viikkoa viedaan ja kotiinpaluun aika lahenee uhkaavasti. eilen illalla paasin perille calgaryyn, heti sen jalkeen kun olin banffissa bussille kavellessani jaany hirvittavan ukkoskuuron alle. onneksi kassit on enemman tai vahemman vedenkestavia - tukka tosin ei ole.<br /><br />banffissa aktiviteetit jai jalan takia vahan vahemmalle, mutta kaytiin sentaan ratsastamassa lauantaiaamuna. aikamoinen fiilis istua lannensatulassa keskella vuoria ja peuroja ja kristallinkirkkaita jokia.<br /><br />perilla sain heti kunnon albertalaisen tervehdyksen, kun hostellin pihalla stampedea (maailman suurin rodeotapahtuma, tietaakseni) varten harjoitelleen sakkipilliporukan keskelta polahti yhtakkia esiin naku heppu. silla hetkella silmalasit oli onneksi jossain muualla kuin paassa joten en saanu traumoja. siella se hypeksi edes takas silminnahden onnellisena eika kukaan tehny mitaan. etta kylla taallakin alastomuutta arvostetaan.<br /><br />tanaan oon etupaassa kayny lapi seudun ostoskeskuksia, koska visalasku ei ole viela alkuunkaan tarpeeksi iso (terveisia tiliotteen haltijoille vaan). niita onkin taalla aika monta, joskin aika kaukana keskustasta, mutta julkisen liikenteen paivalipulla paasee onneksi mihin vaan. nyt tosin jalat tekee kuolemaa silla tasolla etta ei auta tanaan lahtea enaa mihinkaan. eika muuten suositellakaan etta illalla liikkuu hostellin ymparistossa, koska siina pyorii aika omintakeista porukkaa, kun naapurina on kodittomien asuntola. joten voin hyvalla syylla menna aikasin nukkumaan.<br /><br />huomenna (jos jalat suo) on vuorossa calgary zoo ja muita pakollisia turistikohteita. niissa kelpaa pyoria toiseksi viimeisen paivan kunniaksi. kamalaa. kohta pitaa tulla kotiin. ei millaan pahalla.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-49264472705325726832009-05-24T16:31:00.002-07:002009-05-24T16:38:04.716-07:00auringonpalvontaa vuoristossa!taalla banffissa on aivan epatodellisen lammin. on sellanen rusketus tulossa ettei tosikaan.<br /><br />vahan orpo olo tuli tanaan aamulla kun muut talla kiertueella olleet lahti takas kohti vancouveria. tanne jai mun lisaks enaa australialainen liz ja englantilainen andy, joiden kanssa mennaan tunnin paasta syomaan kaupungille. hassua miten tutuiksi ihmiset tulee kun niiden kanssa viikon pyorii. mutta uusia tulee aina, se on mukava ajatus ja varsin tosi myos.<br /><br />nukuttuani tyytyvaisena kymmeneen asti yritin tanaan reippailla itseni ton viereisen tunnel mountainin huipulle, kun hanna sita kovasti kehui hyvaksi vaellusretkeksi. ma en kuitenkaan (melko yllattaen) paassy edes polun alkuun kun jo totesin etta ei mulla paikat kesta ylamakea. niin etta se jai siihen sitten. harmitti. mutta lohdutukseksi menin puistoon syomaan jatskia. sekin oli lopulta ihan mukavaa.<br /><br />huomenna lahden viiden aikaan kohti calgarya. varmaankaan en huomenna kykene juuri mitaan spesiaalijuttuja tekemaan taman jalkani kanssa. mutta katotaan mihin tama tasta etenee. kotona voin sitten viettaa rokulipaivia oikein olan (jalan) kanssa!<br /><br />(elakoon kela.)liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-54068764067464474202009-05-22T17:02:00.002-07:002009-05-22T17:18:03.776-07:00kalliovuoret, osa 2taalla ollaan kalliovuorten keskella toisen kerran reissun aikana. naama on karahtany oikein kunnolla ja jalkaa sarkee niin paljon etta illalla melkein itkea tihrustaa, mutta paallimmaisena mielessa on kuitenkin jatkuvasti se, miten hienoa on saada olla taalla. ei tunnu ollenkaan etta olisin kaukana kotoa, kun joka suunnassa on niin mukavia ihmisia.<br /><br />en enaa erota viikonpaivia toisistaan joten en osaa antaa paivatarkkaa raporttia kuluneesta viikosta, mutta eri puolilla kanadan lansiosia on liikuttu. whistlerista palattiin yoksi vancouveriin, missa tormasin uudestaan kivaan saksalaiseen antjeen - kiva kerrankin tavata uudestaan reissulla tapaamiaan ihmisia, kun muuten tietaa, ettei suurinta osaa niista nae enaa koskaan. vancouverista ajettiin sitten shushwap lakelle, joka on vancouverin ja vuorten puolivalissa. seuraavana paivana sielta poristeltiin banffiin, sielta jasperiin ja tanaan takaisin banffiin. nelja paivaa on nyt istuttu putkeen autossa ja se kylla alkaa tuntua! istumalihakset kasvaa ihan silmissa. ollaan myos oltu enimmakseen alueilla joissa ei ole tietokoneita eika puhelinkenttaa, joten siksi tama pitka vali tassa.<br /><br />lisaa villielainhavaintoja: nyt on bongattu kojootti! enaa puuttuu harmaakarhu ja moose, ja sitten olis kaikki nahty. mutta ei auta liian ahneeksi ruveta. eilen jouduttiin seisomaan vuoristotien poskessa vaikka kuinka kauan, kun paksusarvilammas oli paattany kayda potkolleen keskelle tieta. ja peuroja ja vapiteja (elk) on ihan kaikkialla. viime yo nukuttiin eramokissa jossain ihan korvessa, ulkohuusseineen ja puuttuvine vesihanoineen, joten nyt on saatu myos autenttinen kanadalainen erakokemus. yolla kuulu vahan valia kiljumista ulkoa, kun 14 tyttoa vuoron peraan yritti suoriutua pilkkopimeassa ja karhuja vilisevalla alueella vessaan. mutta ilmeisesti kaikki selvis sielta hengissa kuitenkin.<br /><br />niin, ja eilen bussin ajaessa sataakahtakymppia pamahti lintu tuulilasiin. en suosittele sita nakya tai aanta kenellekaan.<br /><br />talla viikolla on nahty ainakin kymmenen vesiputousta ja sellasia postikorttimaisemia ettei oo tosikaan. tassa ei pysy enaa ollenkaan mukana milla ilmastovyohykkeella kulloinkin on, kun valilla on kymmenen astetta pakkasta, kuten viime yona, ja nyt taalla banffissa on ihan kesa. paivalla pysahdyttiin peyto lakella, jossa oli melkein vyotaroon asti lunta. (ja hullu opas fred paatti antaa lumipesuja kaikille jotka osu edes jotenkuten lahietaisyydelle.) taa jalka harmittaa sikali kylla, etta tahtoo jaada jannia juttuja tekematta, kun peruskavelykin on vaikeeta. mutta kipu onneksi helpottaa laakkeilla sen verran, etta esimerkiks huomenna oon kylla menossa ratsastamaan vaikka mika olis. kun taalla asti ollaan niin pitaa vaan karvistella.<br /><br />oon taalla banffissa sitten maanantai-iltaan asti, jolloin lahden bussilla calgaryyn loppuajaksi. torstaina illalla on jo lahto kotia kohti, kaak! ma voisin olla taalla kauemminkin. esimerkiksi kymmenen vuotta.<br /><br />ja ei ole kanadalaista aviomiesta loytyny ainakaan viela, valitettavasti. kun reissaa ja kulkee viikkoja samoissa vaatteissa eika paase suihkuun, ei oo ihan kaikkein viehattavimmillaan. oh well. kylla niita ihmisia maailmassa riittaa.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-2725722573375096022009-05-18T21:33:00.003-07:002009-05-18T21:45:13.782-07:00whistler, lumisade ja karhuvauvanyt on sitten koettu ensi vuoden talviolympialaisten toinen tapahtumapaikka eli whistler. polahdettiin sinne eilen iltapaivalla auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta ja lampoasteita oli ainakin 20, mika jotenkin tuntui vahan kummalliselta siella 700 metrin korkeudessa ja vuorten keskella. asumus oli mahtavan sympaattinen hirsimokki keskella ei-mitaan ja illalla syotiin siella autenttisia tacoja meksikolaisen ricardon johdolla. myohemmin viela saatiin se vaistamaton kitaramokkinuotioromantiikkakonsertti, mika oli kylla tavallaan oikein mukavaa, kun hartaudella veisattiin hey judea.<br /><br />tanaan sitten olikin sadepaiva. paatettiin kuitenkin menna gondolalla whistler mountainin huipulle, mika oli aivan hullu elamys, kun 20 minuuttia noustiin parin kilometrin korkeuteen. matkalla suoraan alapuolella kirmaili mustakarhuvauva ja hetken paasta mamma perassa. kuvatodisteitakin on! joskin niista karhun erottaminen vaatii hyvaa hahmotuskykya. vuoren huipulla oli Aivan Kasittamattoman kylma, mika tuli osalle meista lievana yllatyksena, erityisesti niille jotka oli sonnustautunu tahan elamykseen shortsein ja sandaalein. me karaistuneet suomalaiset oltiin tietysti paremmin varustautuneita, mutta kylma oli silti. ja huipulla meita odotti myos lumimyrakka, mika oli ihan kummallista, kun kaupungilla oli ihan kohtuullisen lammin.<br /><br />nyt on myoskin kohdattu ensimmainen suomalainen talla matkalla! samalla kalliovuorireissulla on espoolainen hanna, jonka kanssa on paasty taas treenaamaan suomen kielta. yllattavan akkia se unohtuu eika kieli sitten enaa taivukaan tahan ugrilaiseen kieleen kun sita yhtakkia tarvittaisiin. mutta nyt alkaa jo vahan paremmin luonnistua. samalla reissulla on onneksi enemman ihmisia kuin vancouverinsaaren kierroksella, ja eri puolilta maailmaa, mika on oikein mukavaa. eilen illalla muun muassa todistettiin todella hammentavia japanilaisia juomapeleja, joihin jotenkin liittyy bambun kasvaminen ja kiljuminen kovaan aaneen. alkaa kysyko enempaa. en tajunnu siita mitaan.<br /><br />yolla tosin herasin kahden aikaan kauheaan unihoureiseen tunteeseen, etta se talo kuhisee otokoita. se tuskin oli mitenkaan totta, mutta kun edellinen yopymiseni hirsimokissa paattyi sokeritoukkien takia ruokapoydalle, oli tollasessa vanhassa mokissa vahan vainoharhainen olo. mutta hyvin lopulta tuli sekin yo vietettya.<br /><br />ja oli hyva etta kavin siella laakarissa toissapaivana, koska ne sarkylaakkeet on paljon tehokkaampia kuin burana. joskin ne myos aiheuttaa moninkertaisen laakepohnan buranaan verrattuna, mutta se kai on se hinta joka kivuttomuudesta pitaa maksaa. edelleen harmittaa etta tan vaivan piti tulla juuri nyt, mutta minkas teet. kipu karaisee.<br /><br />tanaan ollaan siis yo vancouverissa ja huomenna aamulla lahdetaan kohti vuoria shushwap lakelle. en tieda mita siella on eika ilmeisesti tieda kukaan muukaan. saa nahda mihin tassa viela paadytaan. oletettavasti kuitenkin sailytaan yhtena kappaleena. jannityksella seuraamme tilanteen kehittymista.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-2934373207082156402009-05-16T19:50:00.002-07:002009-05-16T20:05:35.559-07:00raihnainen mutta elossaviimeinen paiva vancouverissa valkeni tajun kankaalle lyovan selkajalkakivun myota. taistelin itseni aquariumiin kattomaan lisaa saukkoja ja muita meren otuksia, mutta 1200 mg:n sarkylaakkeista huolimatta en voinu lopulta kavella enaa ollenkaan, kun tama vanhojen ja ylipainoisten (joihin ma eittamatta kuulun) ammattitauti on paattany sotkea mun suunnitelmat oikein olan takaa. joten konttasin sitten lahimpaan sairaalaan, jossa laakarin tapaaminen kuitenkin olis koyhdyttany mua 750 dollarilla. joten menin sitten hostellin vieressa olevalle, vaivaiset 100 dollaria maksavalle klinikalle, jossa sain odottaa kauheissa tuskissa 2,5 tuntia, mutta laakari oli kiva ja kirjotti mulle sellaset tropit (sarky- ja tulehduslaakkeita) etta niilla kaataa vaikka norsun. ihmetteli myos kovasti miksei suomessa laakari tehny mitaan vaikka kavin siella ennen matkaa, kun taalla kuulemma automaattisesti laitetaan ihmiset saman tien kuvauksiin ja leikkaukseen. joten odotan kovasti mita suomalainen penisotsalaakari sanoo jos kotiin tultuani ilmotan etta kuulkaas nyt, mina haluan CT-kuvan tassa ja nyt, kun tohtori wright vancouverista kaski.<br /><br />mutta toivon mukaan nama laakkeet nyt auttaa ettei viimeset pari viikkoa mee ihan pilalle.<br />ja tulipa testattua kanadalainen terveydenhoitojarjestelma, kun aiskakin sanoi etta sepa vasta jannaa olisi. huumorintaju on ollu tanaan aika tiukassa mutta nyt helpottaa kun sai apua.<br /><br />huonekaverini antje puolestaan paljasti eilen itestaan aivan uuden puolen joka meita molempia lampimasti yhdistaa, nimittain pierut! japanilainen tati joka oli eiliseen asti meidan huoneessa (masu nimeltaan, incidentally) oli melkoisen kova piereskelemaan ja siitakos riemu repesi kun huomattiin etta seka suomalaisen etta saksalaisen parikymppisen naisen mielesta pieru on maailman hauskin asia. pierussa on jotain universaalia.<br /><br />huomenna aamulla lahen whistleriin kattomaan vuoria ja lumilautapoikia, ja maanantai-iltana tuun taas yhdeksi yoksi vancouveriin ennenkuin lahen kalliovuorille loppuajaksi. taa on aivan valloittavan hieno kaupunki eika oikein malttaisi lahtea pois, mutta onpa sitten jotain mihin tulla takas kun seuraavan kerran loydan taskustani riittavasti rahaa lentolippuihin.<br /><br />nyt taidan menna syomaan ja sitten syon paan tayteen laakkeita ja kayn onnellisena nukkumaan. kuulin huhua etta suomi jai euroviisuissa viimeiseksi, mika EI VOINU olla yllatys kenellekaan. tyhmat suomalaiset luulee etta ne voi muka joskus saavuttaa jotain. siihen ajatukseen on kiva nukahtaa.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-74201535612325159852009-05-14T20:59:00.004-07:002009-05-14T21:05:55.140-07:00elama on kivaa taas!tapasin taalla vancouverissa kivan saksalaisen tyton, antjen (tilanne tyhmien ja kivojen valilla on siis nyt 2-2!), jonka kanssa kaveltiin tanaan aivan jarjeton maara kilometreja ja nyt on jalat aivan muusina. eilen illalla tehtiin sen kanssa pannareita jotka epaonnistui surkeasti, mutta leipominen oli kivaa joka tapauksessa. meilla on samassa huoneessa myos hassu japanilainen tati joka ei osaa yhtaan englantia. kommunikointi on sitten sen mukaista, hymyillaan ja naureskellaan puolin ja toisin, kaikilla on kivaa, vaikka kukaan ei ymmarra toisista mitaan. mutta hyva fiilis kaikin puolin taas!<br /><br />tanaan on ollu tosi kaunis paiva, aurinko paistanu ja reilut 15 astetta lamminta, vaihteeksi, kun yleensa taalla ripsottaa vetta joka paiva. kaytiin kaupoilla tuhlaamassa rahaa ja juostiin hulluja pesukarhuja karkuun (onneksi hain sen jaykkakouristusrokotuksen!) ja syotiin maailman taivaallisimmat cupcaket paivan paatteeksi. myoskin loydettiin stanley parkista homo sorsa ja kaikkea muuta tallaista lansirannikkolaisittain normaalia. niin, ja soin elamani ensimmaisen kerran sushia! kaikkea sita tekee kun on ulkomailla ja rohkea.<br /><br />kohta varmaankin nukkumatti vie kun on ollu niin pitka ja tehokas paiva. huomenna on luvassa kaupunkikierros tanskalaisen erikin kanssa ja lauantaina puolestaan meen vancouver aquariumiin jossa on kaikenlaisia jannia merenelavia. on mahtavaa etta tiedostaa niin voimakkaasti etta vaikka menis ensin hommat ihan pain persetta niin aina jossain vaiheessa asiat kaantyy paremmiksi. silla voimalla painetaan eteenpain!liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-31551543983973397112009-05-13T13:11:00.003-07:002009-05-13T13:23:30.039-07:00valitusripuli saksalaisten kummallisuuksistaedelleen ollaan victoriassa ja edelleen v-tutuskerroin on TODELLA korkealla. karkasin kaupungilta pilkkopimeaan nettikahvilaan ihan vaan paastakseni pois ihmisten ilmoilta kun tuntuu etta poksahdan kohta.<br /><br />eilen illalla se hullu, mielipuolinen, sosiopaatti syomishairioinen saksalainen rupes tenttaamaan multa onko se mun mielesta lihava, ja totesi painavansa 39 kiloa, mihin mina etta ma nyt en oikeastaan haluaisi keskustella kenenkaan painosta, mista se sitten luonnollisesti otti nokkiinsa. tanaan puolestaan kaytiin meidan kivan oppaan kanssa maailman jannimmassa t-paitakaupassa josta loysin hienon paidan. kun menin maksamaan ja myyja taitteli sita muovikassiin, taa strangeass hupakko sieppas sen suoraan kasista ja rupes selittamaan miten ei-hieno sen mielesta tama kyseinen paita on. eilen matkalla victoriaan pysahdyttiin myos cathedral grovessa, jossa on aivan hammentavan suuria puita joista osa on 800-vuotiaita, ja siella luki kaikkialla hirsimokin kokoisin kirjaimin etta alkaa taivaan tahden tupakoiko taalla, mutta sen 20 minuutin aikana se tyyppi poltti aivan ketjussa ja heitti tumpit suoraan maahan. se myos kavelee niin nokka pystyssa etta kumma jos se nakee mihin on menossa, eika sen kanssa voi edes puhua, kun se mumisee huppuunsa niin hiljaa ettei siita saa mitaan selvaa. seriously, jos ma en palaa suomeen suunniteltuna paivana, se johtuu siita etta oon kuristanu ton muijan paljain kasin ja joutunu vankilaan. NIIN paljon se arsyttaa mua. what the fuck is wrong with german people anyway? kun siella tofinossakin jouduin sen toisen todella oudon saksalaisen kohteeksi, silla ei kai ollu ihan kaikki kotona kun se kulki ympariinsa alusvaatteisillaan tai korkeintaan torkean pienissa shortseissa, ja sen silmat haritti niin ettei tienny mihin suuntaan se katsoi.<br /><br />luojan kiitos olin tavannu vancouverissa yhden mukavankin saksalaisen, nimittain anetten jonka kanssa siis kaytiin muun muassa syomassa. muuten mun usko koko saksalaiseen kansaan olisi just nyt todella horjunut.<br /><br />ja naa nyt on vaan sellaisia juttuja joiden kanssa pitaa elaa, kun ryhmassa liikkuu. aina voi osua kohdalle ihan keta vaan. mieluusti tietysti valttaisi kaikki tallaset tyypit mutta minkas teet.<br /><br />silti, hullut saksalaiset johtaa toistaiseksi kivoja saksalaisia 2-1.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6570365689094941990.post-86431855885520029642009-05-12T21:11:00.002-07:002009-05-12T21:17:55.677-07:00victoria, b.c.mulla on ollu todella kummallinen paiva.<br /><br />yolla herasin tofinossa siihen kun huonekaverina ollut todella haro saksalainen tytto kirkui unissaan. sitten lahdettiin tofinosta kohti victoriaa ja kyydissa on kivan brittipojan lisaksi toinen saksalainen tytto, joka laskee joka ikisen suupalansa ja kyselee kaikilta onko se niiden mielesta lihava ja tahtoo kayda ainoastaan makkarissa ja yskii limaista yskaa mun paalle ja kieltaytyy kaikesta yhteistyosta kaikkien kanssa. ja valittaa joka v-tun hetki. tekee mieli vaantaa silta kadet irti ja syottaa karhuille. ja kun paastiin victoriaan perille, polahdettiin hippien ja paikallisten denzojen asuttamaan hostelliin ja dormiin jossa on ainakin 20 sankya. mika on aarettoman miellyttavaa.<br /><br />odotan kuollakseni huomisiltaa kun paasen takas sentaan semituttuun vancouveriin ja hyvaan hostelliin. ja ennen kaikkea eroon arsyttavista ihmisista ja oudoista paikoista. reissun puolivalissa alkaa ehka aavistuksen uutuudenviehatys karista. mutta huomenna kaikki on paremmin.<br /><br />alkaa huoliko siis, vastoinkaymisista huolimatta tama tytto paahtaa eteenpain, koska ihminen selviytyy mita ihmeellisimmista tilanteista. se on lohdullinen ajatus, se.liisahttp://www.blogger.com/profile/08814086199654754427noreply@blogger.com1