victoria, b.c.

mulla on ollu todella kummallinen paiva.

yolla herasin tofinossa siihen kun huonekaverina ollut todella haro saksalainen tytto kirkui unissaan. sitten lahdettiin tofinosta kohti victoriaa ja kyydissa on kivan brittipojan lisaksi toinen saksalainen tytto, joka laskee joka ikisen suupalansa ja kyselee kaikilta onko se niiden mielesta lihava ja tahtoo kayda ainoastaan makkarissa ja yskii limaista yskaa mun paalle ja kieltaytyy kaikesta yhteistyosta kaikkien kanssa. ja valittaa joka v-tun hetki. tekee mieli vaantaa silta kadet irti ja syottaa karhuille. ja kun paastiin victoriaan perille, polahdettiin hippien ja paikallisten denzojen asuttamaan hostelliin ja dormiin jossa on ainakin 20 sankya. mika on aarettoman miellyttavaa.

odotan kuollakseni huomisiltaa kun paasen takas sentaan semituttuun vancouveriin ja hyvaan hostelliin. ja ennen kaikkea eroon arsyttavista ihmisista ja oudoista paikoista. reissun puolivalissa alkaa ehka aavistuksen uutuudenviehatys karista. mutta huomenna kaikki on paremmin.

alkaa huoliko siis, vastoinkaymisista huolimatta tama tytto paahtaa eteenpain, koska ihminen selviytyy mita ihmeellisimmista tilanteista. se on lohdullinen ajatus, se.