liisa ja villielaimet

kolmas paiva tofinossa ja kaikki enimmakseen jees. kavin eilen vaeltelemassa ympari ampari lahiseutua ja mummojalkavaivani otti siita niin itteensa etta tanaan taitaa olla sisapaivan vuoro - oli Todella Vaikeeta paasta sangysta ylos, kun jokainen askel meinaa aiheuttaa itkuraivarin. mutta sita varten on norsunkaatosarkylaakkeet olemassa, joskin pillereiden maara alkaa uhkaavasti huveta. onneksi niita saa taalla kaupasta lisaa. surffaus tosin jaa nailla evailla valiin, mika kylla harmittaa, mutta tuleehan niita uusia mahdollisuuksia.

eilen hosuin itseni laheiseen metsaan jonka lapi kulki polku laheiselle rannalle. maisemat oli upeita ja kannatti ehdottomasti menna, mutta takaspain tullessa nain talon kokoisen kyltin (jonka olin mennessa jotenkin onnistunu taysin sivuuttamaan) jossa luki etta alkaa menko tanne, taalla asuu puuma. no, en nahny puumaa. mutta ehka se tarkkaili mua jostain. en taida menna sinne uudestaan.

eilen paistoin myos elamani ensimmaisen kerran pannareita ja soin ne perikanadalaiseen tapaan vaahterasiirapin kera. aika siistia istua merenrannalla ja syoda pannaria ja katella kun saukot kiehnailee parin metrin paassa!

taalla on ollu hyvin vaikeeta saada puhelimeen kenttaa, joten jos ootte lahettany jotain niin ne tulee perille varmaan vasta myohemmin. huomenna aamulla lahdetaan kohti victoriaa, jossa ollaan yon yli ennenkuin ajetaan takas vancouveriin. mutta toivottavasti kaikki on siella hyvin, palataan naihin tunnelmiin!