elossa ollaan!

hei te kaikki ihmiset jotka kauhulla odotitte huonoja uutisia rapakon takaa! ei huolta, vastoin kaikkia odotuksia kaikki on hyvin ja epailematta paranee mita pidemmalle reissu etenee.

oon nyt ensimmaista paivaa toronton keskustassa ja pitkallisen etsinnan jalkeen loysin nettikahvilan joka ei nayttany pornoluolalta... meinas tulla jo vierotusoireita kun en oo neljaan paivaan paassy koneelle. viikonlopun olin signen asunnolla scarboroughssa, joka on toronton kontula. seriously. oon NIIN tyytyvainen etta varasin muun majotuksen. asunto ite on tosi siisti ja mukava, mutta se ymparisto on sellanen etta siella ei todellakaan tehny mieli liikkua. sunnuntaiaamuna kavin tekemassa lyhyen kierroksen ja se riitti!

jollain ihmeen konstilla siis selvisin lahtoaamuna heratyksesta kello 3:30 ja lennotkin meni kohtuuhyvin. kuten aiska jo sai kuulla niin frankfurtin lentokentta oli aivan kasittamaton! heti kun astuin suomen-koneesta ulos niin kaannyin terminaalissa vaaraan suuntaan ja paadyin kavelemaan ainakin 20 minuuttia vaaraan suuntaan (se oli mahdollista koska se kentta on niin torkean iso). eika millaan infotaululla mainittu mun lentoa ollenkaan! no, selvis etta olin ensinnakin vaarassa terminaalissa ja toiseksi vaaralla tasolla... ei muuta kuin juoksujalkaa ees taas ympari ampari ja loysinkin perille lahtoportille. tapasin siina sekoillessa belgialaisen tyton joka oli menossa vancouveriin. oli tosi mukava saada vahan jutella jonkun kanssa (uskokaa tai alkaa) kun oli niin karmaisevan yksinainen olo!

kanadan-kone oli jatti-iso joskaan ei jumbojetti vaan 777 (ilmailunortit tietaa). en saanu ikkunapaikkaa mika tietysti harmitti alkuun kovasti. ennen lahtoa siella sitten lentoemot ja -isat kiersi kyselemassa haluisko joku vaihtaa paikkaa, kun siella oli joku isa ja pikkupoika laitettu eri puolille konetta. ma sitten tietysti kaikin puolin hyvana ihmisena annoin paikkani niille ja sain toisen paikan semmosesta kohdasta jossa ei ollu edessa penkkia, mika 8 tunnin lennolla on aarettoman hyva. meinasin tosin haljeta kun tajusin etta jos edessa ei oo penkkia niin ei myoskaan edessa olevan penkin selkamyksessa olevaa tv-monitoria. murkele! kiukuttelin siella vahan aikaa kun yks lentoemo oli kauhean tyly ja kaytavan toisella puolella oli saksalainen perhe jossa oli 13 (kylla) lasta. kaikkihan tietaa miten paljon ma tykkaan lapsista... mutta lohdutuspalkinnoksi sain lentosedalta jonkun executive-lentomukavuuspaketin, jossa oli sukat ja korvatulpat ja hammasharja ja kaikkea muuta hyodyllista. ja lopulta neljan tunnin paasta tajusin etta mun monitorihan loyty siita tuolin kasinojasta (d'oh). joten loppumatka meni ihan mukavasti - katoin jotain ellen degeneresin standup-showta ja repeilin ihan naama punasena, vieressa istuva intialainen pariskunta naureskeli mulle kun pyrskahtelin ja hytkyin! perilla pirkko oli mua vastassa ja se vei mut scarboroughun ja syomaan kiinalaista.

lauantaina yllattaen pirkon tytar liisa veikin mut elaintarhaan! olin suunnitellu menevani bussilla mutta se hakikin mut aamulla ja kierrettiin siella koko paiva. aivan mahtava paikka! ma nain norsuja ja seeproja ja kirahveja ja rokotiileja ja pygmivirtahevon! vahanko siistia. jalkeenpain liisa vei mut kaymaan kotonaan ajaxissa, joka on vajaan tunnin paassa toronton keskustassa. se oli tosi kaunis pikkukaupunki, kaikki oli hirvean siistia ja vihreeta. liisa vei mut sitten viela miesystavansa kanssa kaupungille syomaan, mika oli tosi mukavaa, koska oli tosi hienoa tavata oikeita kanadalaisia luonnollisessa ymparistossaan :)

tanaan sitten iltapaivalla lahdin scarboroughsta metrolla keskustaan yliopistolle, new collegen wilson hall -asuntolaan. ehdin just sopivasti kattoa yhteishuoneessa suomi-kanada -latkamatsin ennenkuin tuli nalka ja laksin taas liikkeelle. ja tassa sita ollaan! asuntolassa tosin odottaa viela ratkeamaton mysteeri nimelta naisten vessojen sijainti - niiden pitaisi olla huoneessa numero 5089, mutta kappas, sellasta huonetta ei ookkaan olemassa ollenkaan! kunhan tasta kohta hilpasen takas niin taytyy ottaa luovat keinot kayttoon jos ei pissapaikkaa loydy... majotuksen taso siella on muutenkin aika alkeellinen (ne aina kuvaa kaikkein hienoimmat huoneet!) mutta taydellisen kelvollinen viikon ajan.

huomenna ajattelin vaan kierrella kaupungilla ja ettia taas kerran uudet aurinkolasit, jatin omani kai liisan autoon ja se asuu sen verran kaukana etten taida saada niita vahaan aikaan takas.. voi kura!

no, tarinamme jatkuu..