lumi ja vesi

aamun valjetessa kävi selväksi, että luoteisrannikkolainen lumimyrsky on jokseenkin toisenlainen luonnonilmiö kuin pohjoismainen lumimyrsky.

luoteisrannikkolaisessa lumimyrskyssä lunta sataa päivän aikana kahdesta kymmeneen senttimetriä, mikä ymmärrettävästi pakottaa kaupungin sulkemaan koulut, yliopistot ja julkisen liikenteen.

ymmärrettävää se on siksi, että kaupunki ei omista aurauskalustoa, ja joka ikisessä autossa on kesärenkaat alla. koska kaupungin eteläosassa näiden lisäksi ei yleisesti ottaen harrasteta jalkakäytäviä, vaan kävelijän on luottaminen ainoastaan autoilijoiden hyvyyteen nelikaistaisen rekkaväylän laitaa tarpoessaan, oli suomalainen tällaisissa olosuhteissa kaukaa viisas ja puki työmatkalle viisi heijastinta.

lumen eksistentialistiseen katoavaisuuteen se ei kumminkaan osannut varautua. bussin pysähtyessä marine driven ja main streetin kulmaan lumi muuttui vedeksi, ja vesi meni kenkiin. viimeinen etappi teollisuusalueen halki oli pitkä kuin nälkävuosi.

onneksi töissä on langan kuivattamista varten aika hooseet tuulettimet, joiden päälle sai ripustaa litimärät sukat, ja toiset sukat, ja kengät, ja lapaset, ja repun jonka piti olla vedenpitävä mutta ei sitten kumminkaan ollut.

kollegat kehtasi kysyä, että eikö sulla ole talvisaappaita.

illalla lumi oli enää kirpeä ja eksoottinen muisto.